7.luokkalaisten MOK- teemaan liittyen maanviljelijä Matti Alanko kävi kertomassa oppilaille viljan viljelystä. Hän kertoi mm., että viljelyn perustana on tieto maan kunnosta. Ravinnepitoisuus, happamuus ja multavuus selvitetään laboratoriossa maanäytteitä tutkimalla. Maan rakennetta voidaan tutkia tarkastelemalla maahan kaivettua kuoppaa – löytyykö matoja, onko vesi poistunut ja miltä mururakenne tuntuu. Viljelijällä on yleensä myös kokemusperäistä tietoa pelloistaan. Viljelysuunnitelmien, hankintojen ja kylvösuunnitelmien jälkeen päästään pellolle kylvämään ja tämän jälkeen seuraamaan kasvuston kasvua. Lisälannoitteiden ja kasvinsuojelutöiden sekä hukkakauran seurannan jälkeen odotellaan viljan valmistumista. Syksyllä on sadonkorjuun aika sekä mahdollisten syyskylvöjen valmistelu. Talvella huolletaan kalustoa ja aloitetaan uuden peltovuoden suunnittelutyöt.
Viljelijävierailu
7.luokkalaisten MOK- teemaan liittyen maanviljelijä Matti Alanko kävi kertomassa oppilaille viljan viljelystä. Hän kertoi mm., että viljelyn perustana on tieto maan kunnosta. Ravinnepitoisuus, happamuus ja multavuus selvitetään laboratoriossa maanäytteitä tutkimalla. Maan rakennetta voidaan tutkia tarkastelemalla maahan kaivettua kuoppaa – löytyykö matoja, onko vesi poistunut ja miltä mururakenne tuntuu. Viljelijällä on yleensä myös kokemusperäistä tietoa pelloistaan. Viljelysuunnitelmien, hankintojen ja kylvösuunnitelmien jälkeen päästään pellolle kylvämään ja tämän jälkeen seuraamaan kasvuston kasvua. Lisälannoitteiden ja kasvinsuojelutöiden sekä hukkakauran seurannan jälkeen odotellaan viljan valmistumista. Syksyllä on sadonkorjuun aika sekä mahdollisten syyskylvöjen valmistelu. Talvella huolletaan kalustoa ja aloitetaan uuden peltovuoden suunnittelutyöt.
7.luokkalaisten MOK 2018-2019

Uusi OPS 2016 edellyttää kouluilta opetuksen eheyttämistä, mikä toteutetaan suunnittelemalla monialaisia, pitempikestoisia oppimiskokonaisuuksia, joiden toteuttamiseen osallistuu useampia oppiaineita ja joihin voi sisältyä mm. toiminnallisia aktiviteetteja kuten erilaisia tapahtumia, kampanjoita ja opintokäyntejä.
Meillä Kartanon koululla 7.luokalle suunnattu laaja-alainen kokonaisuus rakentuu lukuvuonna 2018-2019 Luonto-aiheen pohjalta teemana Luovasti luonnonvaroista.
Tarkoitus on eheyttää opetusta kahden opettajan oppiaineiden kesken: biologia, maantieto, kemia, terveystieto, kotitalous, käsityö, kuvataide ja uskonto.
Ison kalan käsittely
Valinnainen kotitalous ja ison kalan käsittely
Turhan harvoin saamme opetuskeittiöön käsiteltäväksi tuoreen ison kalan. Onneksi oppilaat valitsivat kalaruoakseen uunilohen ja näin keittiöömme purjehti iso kirjolohi. Sen fileointi sujui melko hyvin, vaikka ihan kaikille oppilaille fileoimisvietsen käyttö ei ollut tuttua.
Hukkaruokapöytänäyttely koulullamme
Kotitalouden opetuksessa kiinnitetään huomiota ruokahävikkiin joka kerta, kun ruokaa valmistetaan opetuskeittiöllä. Tavoitteena on saada oppilas arvostamaan itse tehtyjä ruokia ja leivonnaisia sekä valmistaa vain sen verran ruokaa kuin sitä oppilaat maistelevat eikä biojäteämpäriin saisi päätyä valmistettua ruokaa. Oppilaan tulisi ymmärtää kotitalouden eri toiminnat osana kiertotaloutta, jossa materiaalin hukkaaminen ja jätteen syntyminen pyritään minimoimaan.
Maa- ja kotitalousnaiset toteuttavat vuosina 2018 - 2019 teemaa Hyppää hyvän kierteeseen. Tavoitteena on kiinnittää huomio toimintaamme, jossa kulutustottumuksia saadaan muutettua kestävimmiksi ja vähemmän ympäristöä kuormittaviksi.
Ruokahävikki kuormittaa ympäristöä kahteen kertaan. Ensiksi käytetetään luonnonvaroja turhaan ruoan tuottamiseen ja ruoka jätteeksi joutuessaan kuormittaa toistamiseen luontoa.
Metsämaan maaseutunaiset rakensivat paikallisen kaupan hävikkituotteista hukkaruokapöydän ja me saimme pöydän myös näytille kouluumme. Pöydän tuotteilla havainnollistetaan jokaisen suomalaisen keskimääräinen vuosittainen ruokahävikki, mikä on 23 kg / hlö / vuosi!
Oppilaat olivat kiinnostuneita hukkaruokapödästä ja pohtivat myös omia ideoita pienentää hukkaruokaa. Tässä muutama oppilaiden antama ohje:
Maa- ja kotitalousnaiset toteuttavat vuosina 2018 - 2019 teemaa Hyppää hyvän kierteeseen. Tavoitteena on kiinnittää huomio toimintaamme, jossa kulutustottumuksia saadaan muutettua kestävimmiksi ja vähemmän ympäristöä kuormittaviksi.
Ruokahävikki kuormittaa ympäristöä kahteen kertaan. Ensiksi käytetetään luonnonvaroja turhaan ruoan tuottamiseen ja ruoka jätteeksi joutuessaan kuormittaa toistamiseen luontoa.
Metsämaan maaseutunaiset rakensivat paikallisen kaupan hävikkituotteista hukkaruokapöydän ja me saimme pöydän myös näytille kouluumme. Pöydän tuotteilla havainnollistetaan jokaisen suomalaisen keskimääräinen vuosittainen ruokahävikki, mikä on 23 kg / hlö / vuosi!
Oppilaat olivat kiinnostuneita hukkaruokapödästä ja pohtivat myös omia ideoita pienentää hukkaruokaa. Tässä muutama oppilaiden antama ohje:
Älä osta liikaa/turhaa! Osta vain mitä tarvitset!
Anna eläimelle tai tee siitä jotain ruokaa!
Tilaa:
Kommentit (Atom)









